Enkeli - syntymäjuliste

Mietin pitkään kuinka toimia tämän enkeli -syntymäjulisteen kanssa. Aihe sen ympärillä koskettaa niin monella tapaa. 

Oman lapsen menetys on elämän suurin tragedia ja siksi siitä puhuminen tuntuu vaikealta. Vaikken itse ole kohdannut suruista suurimpaa, niin olen joutunut elämään ajatuksen kanssa kaksosraskauteni aikana, kun ennusteet tyttöjen selviytymisestä näyttivät hetkittäin hyvin huonoilta.

Monikkoraskaus on riski, mutta myös niin elämää mullistava kokemus, että siinä ollessa moni hakeutuu muiden vastaavassa tilanteessa olevien seuraan. Vertaistuki ei koskaan ole ollut minulle niin tärkeää kun juuri odottaessani kaksosiamme. 

Vaikka koronaepidemia eristi meidät äidit toisistamme, niin sain kuitenkin raskausajan ja ensimmäisen vauvavuoden aikana tutustua ihaniin ihmisiin, joille oli myös tulossa kaksoset. Jo raskausaikana tsemppasimme toisiamme, tavattiin ja  viestiteltiin kuulumisia niin kotioloista kun sairaalavuoteelta, jossa itsekin vietin useita viikkoja aikaa.

Joskus kuitenkin pelot muuttuvat todeksi. Sain muutama viikko ennen omien lasteni syntymää musertavia uutisia pienestä taistelijasta. Tajusin sillä hetkellä kuinka suuri etuoikeus lapsen saaminen on. Tajusin, että elämä ei aina ole oikeudenmukainen, että maailman onnellisimmaksi tarkoitettu päivä voi muuttua elämän suurimmaksi suruksi, jonka kanssa on pakko oppia elämään. 

Mietin monesti miten itse valmistautuisin elämään menetyksen kanssa. Miten eläisin yksin kaksosen kanssa, jos toinen heistä ei selviäisi? Mitä jos toisen syntymäpäivää varjostaisi aina siskon kuolema...

Vaikka meidän tarinamme päättyi onnellisesti, niin muiden kohtaama suru särkee sydämeni joka kerta. Vaikken tiedä miltä lapsen menettäminen tuntuu, niin olen kiitollinen siitä jos voin omalla tekemiselläni tuoda edes pienen pienen lohdun arkeen jossa surua on kohdattu.

Sisarten syntymäjuliste sai uuden merkityksen kun minua pyydettiin suunnittelemaan juliste jossa toisella vauvalla on siivet selässään. Tämä työ on ehkä raskain jonka olen urallani tehnyt. Enkeli -syntymäjuliste syntyi kyyneleet silmissä, mutta silti se oli minulle äärimmäisen tärkeä työ. Tiesin että se tuo lohtua saajalleen, sen sanoma ja merkitys on enemmän kuin kuva tai pala paperia. 

Kun enkelivauvan kuva oli valmis mietin miten suhtautua siihen. Voiko sen julkaista ja voiko se olla yksi kuva muiden joukossa? Kävin keskustelua monen ihmisen kanssa. Eräs doula rohkaisi minua julkaisemaan kuvan. Hän sanoi että lapsen kuolema on osa monen elämää eikä siitä tulisi vaieta. Jokainen syntynyt lapsi on ikuisesti osa elämäämme - olivat he sitten fyysisesti läsnä tai ei. Enkeli - syntymäjuliste voi olla tapa kertoa tarinaa sisarille, se voi olla symbolinen tapa tuoda menetys osaksi arkea tai katsojalle lupa avata keskustelu.

Esittelin julisteen varovaisesti eräälle äidille, jonka tiesin kohdanneen toisen kaksosen menetyksen. Tämä äiti vahvisti minulle doulan sanoman siitä, että juliste tulisi julkaista. Tämän keskustelun pohjalta syntyi uusi tilaus / juliste, jonka tarinan sain luvan kertoa. 

Tarinani perheellä on tapana joka ilta toivottaa siskolle hyvää yötä pilven reunalle, identtiselle kaksossiskolle joka menehtyi kahden päivän iässä. Äiti kertoo että lapsen kuolemasta puhuminen on monesti vaikeampaa niille, jotka eivät ole sitä itse kokeneet, kuin heille jotka ovat sen joutuneet kokemaan.

”Lapsen kuolema on elämän suurin tragedia, joka repii sydämen juuriaan myöden riekaleiksi. Sille syvälle surulle ei ole olemassa lohduttavia sanoja. Monesti pelätään puhua asiasta, ettei sohaista kiellettyä aihetta ja nosteta surua pintaan. Mutta usein he jotka ovat joutuneet kokemaan lapsen kuoleman, haluaisivat puhua tapahtuneesta, puhua enkelistä niin kuin muistakin lapsistaan. Lupa puhua auttaa, ja ajan myötä kokemuksesta puhuminen helpottuu. Suru on läsnä aina, mutta se muuttaa muotoaan. ”

Äiti kertoo myös, että perheellä on tapana muistaa enkelisiskoa yksin kaksosen syntymäpäivänä. Piirongin päällä on valokuva, kynttilä ja tuoreita kukkia sekä käydään haudalla. On tullut jo tavaksi, että siskoksille ostetaan samanlaiset helium-pallot ja toinen palloista lähetetään pilvenreunalle syntymäpäivänä. Kaksossisko kulkee muutenkin arjen toimissa ja puheissa mukana. Perheelle on ollut tärkeää, ettei enkeli ole tabu josta täytyy vaieta. Nyt kolmevuotiaalla yksin kaksosella onkin tapana kertoa tutuille ja tuntemattomille, että hänen siskonsa on enkeli, joka suojelee häntä. Nyt lastenhuoneen seinälle pääsee enkelin ja yksin kaksosen yhteinen syntymäjuliste.

Enkeli - syntymäjuliste on siis tehnyt työnsä jos siitä yksikin ihminen saa lohdun. Tästä syystä sillä on myös jatkossa paikka verkkokaupassani. Voit tutustua syntymäjulisteisiimme tarkemmin tästä.