Lippakioski Goes Joulu


Mielenkiintoista tietoa Helsingin Lippakioskeista! 

Otteita Kasperi Kuusento Kandidaatintyöstä 16.5.2016

Helsingin lippakioskien historiaa

Helsingin kioskit ovat aina seuranneet kaupungin kehitystä niin kaupankäynnin kuin arkkitehtuurinkin osalta. Helsingin kioskitoiminnan juuret ulottuvat 1800 –luvulle, jolloin erityisesti ulkomailta tulleet kauppiaat tarjosivat palveluitaan Helsingin asukkaille. Liikkuvan katukaupan yleistyttyä katukuvassa alkoi syntyä myös kiinteitä kauppapaikkoja, kioskeja. Kioskit ovat tähän päivään asti pysyneet merkittävänä osana Helsingin kaupunkikuvassa. Myös lippakioskit edustavat aikansa aatteita ja arkkitehtuuria. Funktionalismin läpimurto Helsingissä ajoittuukin juuri lippakioskien ensimmäisten luonnosten syntyyn. Poiketen aikaisemmista kioskeista lippakioskit edustivat uudenlaista kioskia, tyyppikioskia. Yli satavuotisen historiansa aikana kioskitoiminnan perusajatus on pysynyt samana: tarjota Helsingin asukkaille sosiaalinen kohtaamispaikka sekä tarjota palveluita, kuten virvokkeita ja elintarvikkeita.

Kioskitoiminnan synty Helsingissä

Helsingin väkiluku kasvoi rajusti 1800-luvun lopulla. Nopea väestönkasvu aiheutti Helsingissä huolen hygienian tasosta. erityisesti juomaveden saatavuus ja laatu oli heikkoa. Vain harvan kaivon vesi oli tuolloin juomakelpoista. Veden juomakelvottomuus lisäsikin pullotettujen juomien, kuten virvoitusjuomien ja kivennäisveden kysyntää. (Mäkinen, 2003, 12-13) 1800-luvun lopulla katukauppa oli suurelta osin liikkuvaa. Liikkuvista kärryistä myytiin muun muassa virvoitusjuomia, hedelmiä ja makeisia.Venäläiset katukauppiaat (Kuva 2) toivat Helsinkiläisten ulottuville teen, tupakan ja jäätelön. (Mäkinen, 2003, 14) Virvoitusjuomavalmistaja Hartwall aloitti 1860-luvulla virvoitusjuomien valmistamisen isossa mittakaavassa. Yhtiö nostikin kioskikaupan merkittäväksi osaksi toimintaansa. Hartwall oli menestyksekäs ja rakennutti 1800-luvun lopulla useita kioskeja ympäri Helsinkiä. (Mäkinen, 2003, 21) 1880-luvulla kaupunkilaisten huvitteluelämä ja vapaa-ajan vietto kodin ulkopuolella alkoi yleistyä, joka entisestään kasvatti kioskien suosiota levähdyspaikkana ja sosiaalisena kohtaamispaikkana. (Mäkinen, 2003, 21-24) Arkkitehtuuriltaan Hartwallin kioskit edustivat useita arkkitehtuurin tyylisuuntia, kuten jugendia ja skandinaavista historismia. olivat koristeellisia, pilarien kannattelemia telttakattoisia puisia rakennuksia, jotka muistuttivat pientä majaa tai temppeliä.(Kuvat 3,4) Kioskit olivat usein yksilöllisiä ja paikkaan sidottuja. Hartwallin kioskit sijaitsivat usein puistoissa tai puistojen reuna-alueilla. (Mäkinen, 2003, 23, 28) Hartwallin kioskit aloittivat nykymuotoisen kioskitoiminnan esiasteen Helsingissä, ja loivat pohjaa myöhemmin katukuvaan saapuville tyyppikioskeille, kuten lippakioskeille.